Sleepless in Munich

Sataa sataa ropisee. On kylmä. Mulla on järkyttävä univaje ja silmäpussit roikkuvat kohta polvissa. Olen käynyt viime aikoina joko ylikierroksilla ihan levottomana tai sitten ollut todella aneeminen ja kaputt. Pitäisikö ihan oikeasti nukkua enemmän eikä roikkua kahdelta yöllä YouTubessa kuuntelemassa suomirokkia tai Kentiä? Luulin siis, että koti-iltoina, joita olen joutunut pitämään viime aikoina ennätyksellisen paljon referaatin takia, menisin aikaisemmin nukkumaan - ja hui hai. Tyhmästä päästä kärsii todellakin koko ruumis.

Oliko Habermas näin vaikeaa myös suomeksi? Alleviivasin varmuuden vuoksi melkein kaikki lauseet Readerista, se muistuttaakin kohta pääsykoekirjaa tällä Stabiloiden käytöllä. Vähän tosiaan jännittää mitä torstaista tulee... Mutta nyt takaisin viikonlopun kuviin ja tunnelmiin.

Kävin sunnuntaina vieraideni kanssa vihdoin Olympiatornissa. Oli sateista ja sumuista, niin kuin melkein aina kun menen johonkin näkötorniin. Paremmalla säällä olisi nähnyt koko kaupungin aina Freimanniin asti ja Baijerin alppejakin... Alkuperäinen suunnitelma oli siis mennä Sea Lifeen, mutta sinne oli älyttömät jonot. Kuvassa Olydorfin opiskelijakylä.

BMW Welt näytti hauskalta ylhäältäpäin.

Olympiatornissa oli myös pieni "rockmuseo" eli nurkkaus jossa oli lähinnä museoesineitä tyyliin Michael Jacksonin tyynyliina ja jonkun rokkarin äidin kirjoittama kirje, mutta myös kaksi toimivaa jukeboksia joita sai kokeilla. Käytin siis ekaa kertaa jukeboksia, jännää! Valitsin Beatlesia. Halvat on huvit ja silleen...

Taidan vaihtaa virtuaalimaailman nyt suomalaiseen lehtimaailmaan. Vieraat toivat MeNaiset, Imagen, Olivian, Suomen Kuvalehden, Journalistin, Hesarin ja Nytin... Ja Reissumiestäkin on vielä yksi kappale jäljillä. Pyöräkin on taas kunnossa. Kyllä nyt kelpaa. Kun vaan osaisi nukkua.