Was für ein Dummkopf

No niin, meikäläisellä ei taaskaan ole kaikki Ismot kasinolla. Tässä taas yksi esimerkki siitä, miten käy kun ei jaksa ajatella:

1. Tuli joskus joulukuussa mailia, että Erasmuksen laskettelureissulle voi ilmoittautua ja tää on tosi sikasiistiä ja suosittua ja ilmoittaudu heti heti heti ennen kuin paikat loppuu kesken. No, mietin jo tässä vaiheessa että kannattaako mun osallistua tähän, kun en oo ikinä lasketellut edes Suomen pikkumäissä, moneen vuoteen hiihtänyt ja tasapainoaistini on melko olematon, mutta menin sitten ilmoittautumaan kun kaikki muutkin oli sinne menossa.

2. En saanut paikkaa reissulta, ja muutama muukin joka ei paikkaa saanut mietti omatoimisen laskettelureissun tekemistä, joka tosin olisi tullut aika paljon Erasmuksen reissua kalliimmaksi. Joululomalla ajattelin, että skippaan koko laskettelun - säästyy rahaa, ei tule haavereita eikä ennen kaikkea nolattua itseään, ja olin ihan tyytyväinen tähän ratkaisuun. Jonkin asian tekeminen siksi että muutkin niin tekee, on aina huono argumentti. Kuitenkin ajattelin missaavani jotain tärkeää jos en mene, ja halusin kuitenkin nähdä alppimaisemat.

3. Tässä kuussa sain sitten lyhyellä varoitusajalla tietää, että pääsin varasijalta Erasmuksen laskettelureissulle ja samana päivänä kun sain mailin aiheesta, koko kallis lysti piti käydä maksamassa. Pähkäilin siinä sitten aikani, että mennäkö vai eikö mennä, mutta tulin siihen tulokseen että kuitenkin harmittaa jos missaan moisen kokemuksen - niinpä sitten kävin ilmoittautumassa ja allekirjoittamassa muun muassa kohdan, jossa mulle on ok ettei Erasmus korvaa sitten mahdollisia haavereita. Eli pyörätuolissa tullaan sitten sunnuntaina takaisin...

4. Jonkin aikaa sitten mulle valkeni, että mullahan ei ole lasketteluvaatteita täällä. Normaalit aurinkolasit löytyy, suht asialliset kengätkin toivon mukaan mutta normaalissa talvitakissani en sinne viitsi mennä. Onneksi takin saan sentään lainattua Minnalta. Kahdet normaalit toppahousut mulla on, mutta niiden vyötärö ei ole tarpeeksi korkea, joten pitkin hampain lähdin tänään ostamaan henkselitoppahousuja ja kunnon hanskoja - mistäpä muustakaan kuin Galerie Kaufhofista. Virhe, tiedän, mutta ei jaksanut lähteä merta edemmäs kalaan. Urheiluosastolla oli jos jonkinlaista hanskaa pilvin pimein, toivottavasti ostin nyt sitten tähän tarkoitukseen sopivat ja ennen kaikkea hintansa arvoiset multifunction-käsineet. Housutkin löysin lopulta pukukopissa puoli ikuisuutta hikoiltuani - on toi talvivaatteiden sovittaminen sitten kivaa. Sitten tajusin, etten jaksa tällä kertaa pakata viikonlopun kamoja normaaliin reppuun ja olkalaukkuun, ja kirosin itseäni kun en ottanut mitään putkikassia tai rinkkaa Suomesta tänne. Ostin sitten melko ruman, mutta halvan Adidaksen kassin, ja sitten menin vielä iskemään silmäni maailman ihanimpaan reppuun, joka maksoi vain 19 €.

5. Metrossa kotimatkalla tajusin, että olisin voinut ihan hyvin saada joltakulta kämppikseltäni lainaksi ne kirotut henkselitoppahousut ja lasketteluhanskat, ihan varmasti jollakulla olisi ollut suurin piirtein mun kokoa, ja varmaan hyvät moon bootsitkin jotka ois hakannut mun maiharit 6-0. No, yritän nyt uskotella itselleni että ostokseni olivat täysin järkeviä, hinta-laatu-suhde on varmasti kohdallaan ja tulen ehkä tulevaisuudessa tarvitsemaan näitä, jos viikonlopun jälkeen laskettelukärpänen puriskin mua ja musta tulis Rukan, Levin ja Hupelluksen vakiokävijä seuraavina vuosina.

Niin varmaan.