Yritin viimeksi vaihtaa blogin taustaväriä valkoiseksi, mutta siitä tulikin harmaa... No menköön.
Mulla on taas vaihteeksi sanat hukassa. Kouluhommat on pientä hienosäätöä vaille hoidettu, byrokratiakin melkein. Fiilikset on haikeat ja menee jatkuvaa vuoristorataa. Onks pakko lähtee jos ei haluu?
Olen sanonut vaikka kuinka monelle saksalaiselle että niiden täytyy kokea Erasmus. Olen hokenut sitä Suomessakin. Ihan sama loppujen lopuksi, mikä on vaihtomaa, vaihtovuodesta tulee kuitenkin elämän paras. Syksyllä metsästän LMU-vaihtarit Helsingissä ja rupean hengailemaan niiden kanssa. Halusivat tai eivät. Kunpa tietäisin jo, ketkä ovat syksyllä tulossa Helsinkiin, voisin jo nyt tutustua niihin Münchenissä, kertoa vaikka mitä Suomesta, Helsingistä ja yliopistosta, auttaa kaikessa mahdollisessa, hakea ne sitten lentokentältä kun ne tulee, ohjata niitä kampuksella ja raahata kaikkiin bileisiin. Helsingin Erasmus-meililistalle liityin jo ja sainkin yhden sähköpostin alkusyksyn ohjelmasta. Erasmuksen ei siis välttämättä tarvitse ihan kokonaan loppua... Eihän?
Käytiin kattoon Pesäpalloja viime viikolla. Oli todella positiivinen yllätys, vetivät melkein 2 h setin. Mahtaako Suomessa niin pitkien keikkojen vetäminen olla jotenkin kiellettyä vai miksi Saksassa konserit (myös Green Day ja Prodigy) kestää pidempään?
Maanantaina käytiin läheisessä pikkukaupungissa Rosenheimissa.
Eilen oltiin echt bayerisch ja vedettiin dirndl'it päälle. Just because we can. Kävin eilen tosiaan sulkemassa pankkitilin ja meidän laitoksen kv-koordinaattorin toimistossa noiden rytkyjen kanssa. Koordinaattori vaan hajosi ihan täydellisesti kun avasin sen huoneen oven. Mulle tulee aina naamiaisasu-fiilis kun mulla on dirdnl päällä, mutta toisaalta tykkään naamiaisista... Ja viime viikolla tein vikan tentin Erasmus-t-paita päällä saksalaisten ympäröimänä. Ruled.
Ohjelmistossa odotettavissa lisää läksiäisiä ja jäähyväisiä. Ihmiset on jo lähteneet tai lähtemässä. En oikein tajua sitä enkä osaa suhtautua siihen mitenkään. Tajuan tämän kaiken varmaan sitten ensi viikolla Suomessa.
Kyllä mä oon ollut Suomessa usein konserteissa, joissa pääesinntyjä soittaa kaks tuntia. Jethro Tullin konsertti taisi kestää kolme tuntia. Joten luulisin, että kesto riippuu ihan bändistä.
VastaaPoista