Mediaekonomian monivalintakoe ohi. Lipsuin itseruoskinnastani ja palkitsin itseni tästä suuresta uurastuksesta Milkan jugurttisuklaalla, mutta sekään ei nyt oikein piristä. Mulla piti aamulla olla vielä vähän aikaa lukemiseen, mutta jouduin jäämään pois metrosta Alte Heidella, kun unohdin sallitun tenttiapulaiseni eli sanakirjani kotiin enkä uskaltanut mennä tenttiin ilman. Olisi pitänyt vaan jatkaa matkaa, sillä en juurikaan ehtinyt käyttää sitä tentissä. 14 kysymystä ja 40 minuuttia aikaa, mutta tiukoille meni. Välillä piti skarpata kysymysten lukemisessa; onko tämä kysymys yksikössä vai monikossa, kuinkakohan monta vaihtoehtoa pitää ympyröidä, jos ympyröi liikaa tuleeko miinuksia - ja ennen kaikkea piti tietysti miettiä, mikä ihme näistä vaihtoehdoista on se oikea.
Sanasto ei ollut loppujen lopuksi ollut se vaikein juttu, vaan oikeiden rivien arpominen. No, ei se ihan lotoksi mennyt, kyllä mulla jostain käry oli, mutta enpä paljoa ehtinyt miettiä saati tarkastaa vastauksia, ja kokeen jälkeen olin jo unohtanut melkein kaikki kysymykset. Ne mitkä muistinkin, yritin tarkastaa Powerpointeista, mutta mitkään kysymykset eivät olleet suoraan sieltä. Tai sitten en vaan tajunnut lukemaani. Olisi pitänyt palauttaa mieleen yläasteen aikainen hauki on kala-lukutekniikka, mutta en taida osata sitä enää. Keskittyminen herpaantui kokeessa pari kertaa, kun arvon herra professori höpötti pitkät pätkät siitä, saako jo kokeesta lähteä vai ei ja joutui pari kertaa hyssyttelemään vierustovereidensa kanssa kuiskuttelevia Kommilitonejani. Jep, back to the yläaste tosiaan.
En tiedä opinko tuosta mitään ja jäikö mitään päähän, ehkä sain uutta näkökulmaa aina yhtä ihanaan Media markkinoilla -opukseen, mutta kunhan vaan saan nelosen eikä tarvi uusia tai palauttaa tukia Kelalle olen tyytyväinen. Täällä siis 5 on huonoin ja 1 paras, toisin kuin meillä ja menenkin sen kanssa välillä sekaisin, olen varmaan täyttänyt jonkun kurssin palautelomakkeen vahingossa ihan väärin sen takia. Tosin on mahdollista saada välimuotoarvosanoja, tyyliin 4,7, joten skaala on kuitenkin laajempi kuin meillä.
Olen kyllä todella onnekas, kun mulla oli vain yksi tentti ja siihen pelkät Powerpointit. Monet joutui lukemaan kirjoja (siis omg) tai käymään luennoilla, missä ei ole Powerpointeja, ei kalvoja, ei mitään materiaalia eikä luennoitsijan puheesta saa selkoa. Joillain oli myös jopa kolme tenttiä samana päivänä. Mitä järkeä on kasata kaikki hommat loppuun? En taas ymmärrä saksalaisten logiikkaa, tulee ikävä suomalaista periodisysteemiä joka on sentään hieman järkevämpi. En ymmärtänyt saksalaisten (tai LMU:n) logiikkaa myös testatessani yliopiston lukusalia; sinne ei saa tuoda edes laukkuja, kaikki kirjat, muistiinpanot ja läppäri pitää kasata syliin kuin halkopino, vesipulloakaan ei varmaan saa viedä ja kirjastotädille pitää lukusaliin mennessä luovuttaa pantiksi oma Studentenausweis, jonka saa toista lappua vastaan sitten takaisin. Mikä pointti tässäkin taas on? Taidan jatkossakin lukea asuntolani kirjastossa.
Nyt pitäisi kirjoittaa Hausarbeitin tai tässä tapauksessa term paperin suunnitelma huomiseksi. Mistäköhän sitä energiaa taas saisi? Onneksi proffa lupasi auttaa mua lähdekirjallisuuden etsimisessä. Pitäisi myös pestä pyykkiä, mutta valitettavasti kaikki tässä asuntolassa haluaa aina pestä pyykkiä samaan aikaan. Ei siinä muuten mitään, mutta kuivaustelineet ovat sitten ihan täynnä. Ah, soluelämä...
Perth - osa 2. Mitä tehdä Perthissä?
6 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti