Suunnittelin tekeväni maanantaina muitakin juttuja, mutta pullien tekemiseen menikin koko päivä, jos prosessiin lasketaan ostosten metsästäminen kaupasta (mikä oli melko haastavaa) ja niiden kantaminen kotiin (todella haastavaa, koska ostoskassi painoi kuin synti) sekä jälkien siivoaminen (haastavaa kaikkialle levittäytyneen jauhon takia). Pullien leipominen oli lähinnä stressaavaa, ja niistä tuli aika oudon näköisiä, mutta kun maistoin niitä, tuli sellainen tunne että kaikki se vaiva oli sen arvoista. Ja kaikki tykkäs niistä, vain yksi pulla jäi yli. Salmiakkikin meni kuin kuumille kiville, uskomatonta mutta totta. PMMP:stäkin tykättiin. Halusin soittaa sitä, koska en kuuntele oikein muita suomalaisia bändejä (paitsi nyt täällä lähes päivittäin jotain suomalaista YouTubesta), ja joka tapauksessa halusin soittaa nimenomaan jotain suomenkielistä, joka ois mahdollisimman kaukana kaikkien tuntemasta Lordista. Oli hauska kuulla myös muiden ruoka-ja lauluesittelyjä ja tunnelma oli todella rento. Tuli sellainen olo että tämä on mun koti, ja turha ujostella kämppiksiä kun ollaan kaikki jos ei kuin suurta perhettä, niin jotain suurta porukkaa ainakin.
Tuli muuten opittua, että pulla tarkoittaa penistä romaniassa... Joo-o.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti