Tiedettä, mutta vähän hauskuuksiakin

Viivyttelin äsken jääkaapille menoa, koska en halunnut törmätä kämppiksiini. Vaikka mun kämppikset on ihan kivoja, eikä ole vielä ketään kenen kanssa en tulis toimeen ja tuskin sellaista tuleekaan, oli silti sellainen fiilis ettei jaksa lähtee huoneesta pois vaikka on kova nälkä, koska haluis vaan olla yksin ilman että tarttis sanoo hallo wie geht's kenellekään ja katsoa vierestä kuinka saksalaiset tutustuvat toisiinsa päätä huimaavaa vauhtia kun taas mä en pysy perässä. Laittaisko tämän nyt sitten kansallisen vai henkilökohtaisen epäsosiaalisuuden piikkiin? Onhan tää melko absurdia. Ei musta kuitenkaan aina tunnu tältä, mutta ei musta monivuotiseksi soluasukiksi varmaan olis.

Nyt pitäisi jaksaa lukea tieteensosiologian (josta saan vain 3 op, vaikka se on mun ylivoimaisesti vaikein kurssi) artikkelia tieteenhistorian tekemisestä tms. 49 sivua on liian paljon, mulla menee sen käsittämiseen hirveesti aikaa, ja tuosta tekstistä pitäisi vielä muodostaa jonkinlainen oma mielipide, mistä tunnilla sitten keskustellaan. Joo-o... Voi olla että mun täytyy vaan feidata toi kurssi paitsi rajallisen kielitaidon myös älykkyysosamääräni takia.

Viikonloppu oli kuitenkin sosiaalinen, rentouttava ja ennen kaikkea ihana - hauskanpitoa parhaassa seurassa. Tässä kuvia myös alkuviikon sosiaalisesta häppeningistä, kreikkalaisen vaihtarin yllätyssynttäri-illallisilta. Ihmiset on niin sydämellisiä; vaikkei me vaihtarit tunneta toisiamme vielä niin hyvin, joku huomasi fb:sta että yhdellä vaihtarilla oli synttärit, halus pitää sille jotain ja keräs porukan kasaan. Oli mukavaa, tunsin itseni sillä kertaa hyväksi enkä huoneeseensa lukkiutuvaksi vaihtariksi.



Samuel, Laurent ja Wei Marinan synttäreillä missä muuallakaan kuin kreikkalaisessa ravintolassa.
Viikonloppuna vasta huomasin pääkkärin takapihan leguaaninkesyttäjän.

Kultfabrikenia (tyydyimme vain poseeraamaan Leninin pään kanssa emmekä astuneet itse venäläiseen klubiin sisään), joku lukuisista Ludwigeista Baijerin kansalliskirjastossa, missä näytin tytöille Gutenbergin aikaiset kirjat ja tyttöjen ilmeet päärakennuksen nähdessään.