Freiburg ja Strasbourg

Tässä tekstissä on jotain html-virheitä, en tajua miksi. En osaa enkä ehdi tehdä niille mitään, joten bare with me (jos tätä joku ees lukee).


Uusi viikko taas edessä ja Tutoria-reissuviikonloppu takana ihanassa Freiburgissa (valisin ihan väärän vaihtarikaupungin!) ja Strasbourgissa. Matkakärpänen puraisi, ja haluaisin nyt vain kierrellä Saksaa, tai miksei muutakin Keski-Eurooppaa, kun kaikki on niin lähellä, mutta jossain välissä pitäis oppareitakin kalastella. Tällä kertaa olin vain yhden bussilastillisen kanssa liikkeellä ja tunsin etukäteen vain yhden puolalaisen matkaseurasta. Tutustuin unkarilaisiin, puolalaisiin, israelilaiseen, italialaiseen, tsekkiläiseen, kiinalaisiin ja vihdoin myös venäläisiin tyyppeihin. En ole Erasmus-tapahtumissa törmännyt venäläisiin ja olenkin ihmetellyt missä ne luuraa, kun kaikkia muita kansallisuuksia löytyy. Tosin en ole vielä tavannut myöskään virolaisia, latvialaisia tai liettualaisia.

Tiedän nyt, miltä saksa intialaisella aksentilla kuulostaa. Opetin uusia suomalaisia sanoja puolalaiselle ja yhden unkarilaisen kanssa yritettiin keksiä, mitä yhteisiä sanoja unkarissa ja suomessa voisi olla. Neljä, suu ja laatikko olivat samantapaisia unkarissa ja suomessa, mutta muita ei keksitty. Ihmiset hämmensi mua taas Suomi-tietoudellaan; israelilainen tiesi joulupukki-sanan, Muumit ja vaikka mitä muuta. Tosin se ei tiennyt, että Virossa, Latviassa ja Liettuassa on omat kielensä ("eikö ne kaikki puhukaan venäjää?"). Hämmensin itse itseäni olemattomilla pingistaidoillani hostellissa. Olin kerrankin joukon ainoa suomalainen, mikä teki saksan taidolleni todella hyvää. Puhuin kyllä pari kertaa vähän englantia espanjalaisten ja kiinalaisten kanssa, kun kielimuuri yllätti, mutta muuten vaan saksaa. Kaikki ulkkarit eivät olleet vaihtareita, useimmat suorittivat koko tutkintoa Saksassa, tai olivat stipendiaatteja tai tekivät väikkäriä. Myöskin saksalaisia oli muutama.

Reissu oli muuten onnistunut, mutta ohjelma oli välillä liian tiukka. Yksi päivä ei riittänyt upeaan Strasbourgiin (miten voi olla mahdollista, ettei törmää yhteenkään rumaan taloon? Siis EU-taloja lukuunottamatta...) mitenkään. Strasbourgin Reiseführerin oli kaiken lisäksi omituinen vanha nainen, jolla oli hirveä kiire ja joka suuttui meille joukon perässä oleville hidastelijoille, kun pysähdyttiin ottamaan kuvia eikä sen mielestä pysytty tarpeeksi lähellä tai tultu tarpeeksi lähelle häntä kuuntelemaan hänen opastustaan. Eli joo, massareissuilla on kyllä puolensa, mutta kaikkein kivointa olisi liikkua omassa pienessä porukassa omaan tahtiin, ilman mitään opasta jota ei kuitenkaan jaksa kuunnella. En saanut siis otettua omasta mielestäni tarpeeksi kuvia, enkä ainakaan kikkailtua salamoiden ym. kanssa tarpeeksi, joten kaikki kuvat eivät ihan onnistuneet. Tässä kuitenkin jotain:

Meidän hostelli, ihanan värikäs Backpacker-tyyliin. Lauantai-iltana kokkailtiin sen keittiössä yhdessä tosi hyvää pastaa (tai siis muut kokkas ja mä tiskasin jälkeenpäin yhden lautasen). Olin 6 hengen huoneessa, yhden italialaisen, kahden kiinalaisen, yhden venäläisen ja yhden unkarilaisen kanssa, kaikki onneks tyttöjä.

Freiburgin vanhaa kaupunkia, jonkinlainen raatihuoneen tapainen muistaakseni, zoomasin tuohon kotkaan jota enää harvoin näkee missään - liian natsimainen tai toisaalta venäläinen ehkä? Tosin ei tuo nykyinen kotka tuosta paljon eroa...


Mahtava tuomiokirkko
Mun lempirakennus Freiburgissa

Viemärikannetkin oli tuollaisia <3 onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTc8UPr6svyT1AVD_W83zJ7c8vcP6H7dAtM39pSWWvAYt15-B3_ohJDmKcPSp10sAAi9pKct-5QNdj3MmLkLR9diMZ4o4gwavH031RwbR56ElwOWMy6LaBhCeI9yALqgo00WbRV9cqzSVj/s1600/DSCN5591.JPG">Söin vihdoinkin Wurstsalatia. Luulin että se on salaattia, jonka päällä on makkaran paloja, mutta makkaran ja juustonsiivut olivatkin sitä "salaattia". Hassua.

Normaali olut, pieni olut.

Strasbourg <3 onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilIzKS6_kN7XXnvb1gWk3zBbHqIrVa5OXipAudiZDmxMXw9NdtS4rgcjWwsYRZYMzQVbyIt4Kkqu_A5xEMJ4aIeOk90kFo3rjVlyHiwLOWukXSgRq10rzGq85vDpRqAQqjmkEvXUIuToRT/s1600/DSCN5606.JPG">Joku EU-Council... Jäi vähän epäselväksi, kiitos epäselvän opastuksen. Olisin halunnut sisään, tai edes pihalle, mutta saatiin tyytyä bussin ikkunan maisemiin.
Tykkään niin näistä taloista! Taas yks bussin ikkunakuva...

Rafal, meitsi ja Giulia

Meitsi ja Kosia

Strasbourgin Notre-Damen (kyllä, sielläkin on sellainen!) astronominen kello (kuvassa ei läheskään kokonaan). Nähtiin sen lyövän, mikä kesti 2 sekuntia, mutta oli kuitenkin Marienplatzin Glockenspielia jännempää. Googletin miten se toimii, kun en tajunnut oppaan höpötyksestä taaskaan mitään, sillä oli jännä tapa selittää jutut yhdelle ihmiselle kerrallaan. Tässä mitä Paholaisen asianajaja-blogissa sanottiin:


Nyt kellosta voi tarkastaa monta eri asiaa. Ominaisuudet alhaalta ylöspäin:

Iso taulu esittää vuoden päivät nimikkopyhimyksineen sekä Auringon ja Kuun näennäisen liikkeen.

Siirtyvien juhlapyhien laskin.

Auringon ja Kuun asentojen laskin.

Viikonpäivää kuvaavan antiikin jumalhahmon esitys, esim. lauantaina Saturnus.

Kellotaulu, joka näyttää todellisen keskiaurinkoajan ja virallisen ajan.

Maan ja viiden muun planeetan asema radallaan Auringon ympäri.

Kuun vaiheet.

Kerran tunnissa neljä ikäkautta kulkevat Kuoleman editse kilattaen hänen kädessä olevaa kelloa. Esim. tasatunneilla kelloa kilauttaa lapsuus.

Keskipäivän hetkellä 12 apostolia kulkee siunaavaan Jeesuksen editse.

Kellon huipulla on siipiään räpyttelvä kukko, joka kiekaisee kolmesti. Pietari kun meni kieltämään Kristuksen kolmesti.

Vasemmalla olevissa maalauksissa on alinna suunnittelija Schwilgúe, sitten Kopernikus ja huipulla Urania.

Ja tässä itse kirkko tai osa siitä. Jotkut onnekkaat asuvat noissa taloissa sen lähellä. Epistä!



Ei joulupukki, vaan mr. Gutenberg

Haikarat oli kova juttu

Nukeilla on päällään ilmeisesti Elsassin maakunnan (ranskaksi Alsace, johon Strasbourg kuuluu) kansallispuku

Oltiin tosi gemütlichessä Boot-kiertoajelussa kunnon turrejen tapaan (päätettiin kuunnella vaihteen vuoksi englanninkielistä opastusta)

Joku EU-rakennus taas Bootin ikkunasta. Aika karmean näköinen, mutta kaipa noista sitten pitää aina tehdä hirveitä lasihäkkyröitä. Ihmisoikeuksien talo oli ihan ok:n näköinen, mutten saanut siitä kunnon kuvaa.

Oltiin tosi jänskällä (not!) gondoli/hiihtohissi/schauinslandbahn-ajelulla sunnuntaina Schwarzwaldissa. Metsä ei ollut todellakaan schwarz ja näytti suht normaalilta metsältä näin suomalaisesta näkökulmasta. Myöskin kiinalaiset olivat odottaneet jotain Grimmin satuihin perustuvaa synkkää metsää. Kuinka väärässä olimmekaan. Ilma oli harmaa, sumuinen, sateinen ja kylmä, ei siis tullut hirveän hyviä kuvia vuorista tai metsästä.

Paitsi tämä.