torstai 5. marraskuuta 2009

Wieder sorgenfreie Erasmus-Leben?

Huh, tulin järkiini ja päätin feidata tieteellisen sosiologian. Vihdoin ja viimein. Kun tajusin, että mun on turha olla siellä kun hädin tuskin ymmärrän mistä puhutaan enkä pysty osallistumaan ryhmäkeskusteluihin koska en vaan tajua mistään mitään, tajusin myös että esitelmän pidosta - käytännössä tunnin vetämisestä - ei voi tulla mitään, eikä oo reilua mun parille että se saa yhtäkkiä tietää että joutuu vetämään koko setin erasmuslaisen kanssa. Enkä enää jaksa sitä että mun täytyy käyttää useampi päivä 20-50-sivuisen artikkelin lukemiseen. Rasittavinta on, että joskus ymmärrän joidenkin lauseiden kaikki sanat - mutta en ymmärrä mitä ne sanat ovat yhdessä. En siis ymmärrä minkä lauseen ne muodostaa. Enkä tiedä tarpeeksi sosiologian teorioista ollakseni tuolla... Tosin tuo kurssi on haastava natiiveillekin.

Joten sanoin opettajalle että en varmaan tule enää; en ois muuten tehnyt siitä numeroa mutta ajattelin että se sitten infoaa mun paria eteenpäin, että se saa tehdä sen esitelmän itse yksin. Mistä mulle, truu hikelle tuli tosi huono omatunto ja tunsin itseni hetken hirveeksi luuseriksi, koska kurssi sinänsä oli mielenkiintoinen, enkä muutenkaan ole jättänyt opiskeluaikanani kuin kaksi kurssia kesken (venäjän, koska oli muistaakseni 4 muutakin kurssia samaan aikaan ja se oli ihan mahdotonta, ja yhden saksan kurssin, koska se opettaja oli niin raivostuttava)... Mutta let's face it, en vaan pysty tähän ja sillä selvä. No, nyt on ainakin enemmän aikaa muille koulujutuille ja ennen kaikkea muulle elämälle.

Eihän Erasmus-vaihdossa nyt opiskelusta ole kyse?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti