Vastapainoksi jotain positiivista

Mä haluan Helsingin yliopistoon enemmän seminaareja ja esitelmiä. Kunpa meidänkin yliopistossa keskusteltaisiin. Tai kai siellä keskustellaan, mutta haluaisin sitä enemmän; argumentointia ja tieteellistä keskustelua ja vaikka maailmanparantamista tenttien sijaan. Eihän se voi olla sellaista kuin elokuvissa, mutta kaipaan kyllä enemmän kollektiivista keskustelua, siitä syntyisi ehkä enemmän yhteishenkeä tai ainakin jonkinlaisen yhteisen tiedeyhteisön tunnetta. Oppisin ja muistaisin enemmän kuin luennoista. Siitä olisi vaan niin paljon enemmän hyötyä. En muista yhtään luentotilannetta tms. kurssia yliopistosta, jossa olisin viitannut tai pyytänyt puheenvuoroa kun opettaja on kysynyt jotain... Ehkä kielten tunnilla, mutten muuten. Täällä taas pitäisi osallistua keskusteluihin ja olla aktiivinen - jotain mitä mun täytyy jos ei suoranaisesti opetella uudestaan, ainakin kerrata. Täällä haasteena on, kuten olen jo aikaisemmin sanonut, se että joskus olisikin paljon sanottavaa johonkin, mutta kun ei vaan tiedä miten sen sanoisi.

Täällä on myös hauska tapa korvata tunnin lopussa aplodit pöytään koputtamisella. Ensin olin ihmeissäni että mitä kaikki tekee, mikä tuo ääni on, mutta nyt oon jo tottunut siihen ja teen niin itsekin.