Spazieren, spazieren und spazieren

Hallo hallo!

Eiliset bileet oli tosi kivat. Ehkä ne loppujen lopuksi olikin vain uusille asukkaille järjestetyt bileet, en tiedä. Siellä oli ilmaista kaljaa (!) ja suolatikkuja ym. naposteltavaa myöskin kostenlos. Asiaa! Tutustuin siellä uusiin tyyppeihin, muun muassa mun kerroksen Mariaan, yhteen Katarinaan, josta en tiedä missä se asuu, mun kerroksen Simoniin ja Henriin, joka on asunut täällä jo kaksi vuotta. Aloitin kaikkien kanssa keskustelut saksaksi, mutta Johanneksen ja Katarinan kanssa vaihdettiin kuitenkin jossain vaiheessa kieli englanniksi, kun siellä oli ensinnäkin aika meluisaa ja toiseksi se vaan oli helpompaa. Tosin tajusin, että olen unohtanut englannistakin vaikka mitä, eipä sekään niin sujuvaa ollut! Lähinnä juteltiin siitä, mitä ihmiset opiskelee, sitten joku saattoi kysyä Suomesta jotain, ja joillain oli suomalaisia tuttujakin ja sitä kautta jotain Suomi-tietoutta. Mua ei oikeastaan jännittänyt yhtään ja oli vaan tosi rentoa yrittää tutustua uusiin tyyppeihin, vaikka sitä aina kysyykin samat jutut ja keskustelu on aika pintapuolisella tasolla, mut silti.

Kaikkein hauskin tyyppi oli Eric, joka ilmeisesti kans asuu tässä kerroksessa, en vaan ikinä näe sitä täällä. Eric on Coloradosta, Jenkeistä ja puhuttiin ensiksi sen kanssa saksaa, mikä tuntui vähän absurdilta: puhua amerikkalaisen kanssa jotain muuta kuin englantia! Sillä ei ollut jenkkiaksenttia ja se puhui aika hyvin, mutta melko pian mekin vaihdettiin kieli englantiin. Eric tiesi Suomesta vaikka mitä, paljastui että se kuuntelee Nigtwishia, Lordia ("They're so funny!") ja 69 Eyesia. Jossain vaiheessa Eric alkoi puhua yhden Alexin kanssa Goethesta ja sen jostain kirjasta (jonka nimeä en nyt muista), jonka pohjalta Disneyn Fantasia-elokuva on tehty. Sitten ne alkoi puhua siitä kuinka vaikea ja tylsä kirja Faust on, ja Alex sanoi mulle ettei sitä kannata lukea. Jossain vaiheessa ne puhui myös Shakepearesta ja tunsin itseni ihan yleissivistymättömäksi, kun en oo lukenut mitään sen teoksia. Tähän Eric: "Don't worry, I haven't read Kalewala!" Sitten se kysyi Alexilta tietääkö se mikä on Kalevala. Se oli niin loltastic moment... Jossain vaiheessa kävin jopa tanssimassakin Marian ja Ericin kanssa. Olin kyllä aika kankea verrattuna italialaisiin/espanjalaisiin tms., joilla oli ihan jotain omaa hauskaa enkä tiennyt keitä ne olivat. Pääsin todellakin testaamaan kankeuttani, kun yhtäkkiä järjestettiin limbokisa... Limbosin kerran ja sekin oli aika... limboa. Lol.

Lähdin jo kahdentoista maissa takaisin huoneeseeni, kun kaikki keskustelukumppanini näyttivät kadonneen jonnekin ja hyvä kalja oli loppunut. Kaadoin muuten jossain vaihees vahingossa hyvää kaljaa lattialle, ja sain kuulla että keski-aikana mut ois teloitettu baijerilaisen oluen kaatamisesta. Sain myös tietää, että Becksiä, jota mulle on hirveesti ylistetty, ei juoda niin paljon Baijerissa, ja että se on oikeastaan enemmän tyttöjen kaljaa. Tietysti müncheniläinen kertoi mulle nää jutut...

Eilen päivällä, ennen bileitä kävin kolmessa museossa. Spielzeugmuseumissa oli kivoja vanhoja leluja, nukkeja ja nalleja. Münchenin kaupunginmuseo oli aika laaja ja sen erikoisnäyttelyistä jäivät mieleen erityisesti Naked Visions, missä oli alastomien ihmisten valokuvia eri vuosikymmeniltä ja joka käsitteli alastomuuden käsittelemistä eri aikoina (kuulostaa ehkä vähän tyhmältä, mutta se oli aika tyylikäs näyttely), ja nukketeatterinäyttely, missä oli myös vanhoja tivolilaitteisiin kuuluvia osia tai lavastuksia, kaikennäköisiä ukkeleita ja joitain automaatteja. Vaikea selittää sen tarkemmin, mutta ne oli kuitenkin aika hienoja.

Münchenin kaupunginmuseoon kuului myös natsihistoriaa käsittelevä näyttely, joka oli kiinnostava, mutta valitettavasti en löytänyt englanninkielisiä infoja, joten jotkut jutut meni vähän ohi. Siellä oli siis natseihin liittyviä tavaroita, julisteita ja univormuja jne. ja ehdoton kuvauskielto, (johtuukohan Saksan hakaristisensuurista? Jos ei haluta että natsismiin liittyviä kuvia julkaistaan tai levitetään?) mutta toisaalta enpä ois siellä halunnut kuvatakaan.

Tämän jälkeen kävin kaupunginmuseon vieressä olevassa juutalaisessa museossa, joka oli aika suppea, mutta valaisi vähän Münchenin juutalaisten historiaa. Ai niin, ennen museoita kapusin Neues Rathausin torniin, mistä oli hienot maisemat yli kaupungin - mutta Peterskirchen tornissa lienee hienommat. Näin eilen myös vihdoin Neues Rathausin Glockenspielin, missä tornissa seisovat värikkäät ukkelit soi ja välillä liikkuu ja tanssii. Marienplatzilla on aina hirveesti porukkaa, mutta silloin sitä vasta olikin. Tähän aikaan vuodesta sen "spektaakkelin" näkee kahdesti päivässä, klo 11 ja 17. Mun mielestä se oli kyllä vähän tylsää (ja ennen kaikkea hidasta) katsottavaa... Jossain vaiheessa näin Marienplatzilla jonkun Erasmus-kulkueen, joku kantoi ESN-lippua ja italialaisen/espanjalaisen/tms. näköiset tyypit seuras sitä johtajaa. En tiedä mikä se sitten oli. Mietin oisko pitänyt seurata niitä, mut en jaksanut.

Tänään kävelin tosi paljon. Lähdin täältä asuntolasta Englisher Garteniin, ja kävelin sitä vain suoraan eteenpäin. Näin muun muassa naismaratoonareita ja kivan lammen, missä oli ihmisiä polku- ja soutuveneissä. Mäki haluun! Yllättävän pian huomasin tulleeni ulos Gartenista ja olevani keskustassa, Hofgartenin ja Residenzin kohdalla. Menin sitten tsekkaamaan Residenzin, eli kuninkaanlinnan, ja hienon aarrekammion, ja pienen hienon teatterinkin, jonka nimeä en nyt muista, tsekkasin. Tietysti unohdin kamerani reppuun ja reppu jäi narikkaan, enkä saanut otettua kuvaa upeasta Antiquariumista, mutta ehkä menen sinne vielä jollain porukalla uudestaan... En tiedä kauanko tossa Residenz-rundissa meni, mutta sen jälkeen ajattelin mennä etsimään ruokapaikkaa syrjäisemmiltä teiltä, kun turistimassat ja kalliin näköiset ravintolat ahdistivat.

Päädyin kuitenkin Maximilianstrasselle, mikä ei todellakaan ole mikään halpa katu, mutta kuinkas sitten kävikään - näin edessäpäin todella hienon rakennuksen ja se veti mua puoleensa kuin magneetti. Se oli joku ylä-Baijerin hallintorakennus... Ja kun olin sen kohdalla, näin edessäpäin vielä hienomman rakennuksen, joka oli kukkulan päällä ja näytti linnalta. Se oli joskus joku linna muistaakseni, nykyään Baijerin joku ei eduskunta mut sinne päin... Se oli todella vaikuttava. Kiersin rakennusta vähän, mutta koska en heti tajunnut, miten sinne pääsee, luovutin ja menin puistoon istumaan ja lepuuttelemaan jalkojani, jotka oli ihan älyttömän kipeet kauttaaltaan. Sitten jatkoin matkaa, kunnes näin Friedengel-eli rauhanenkeli-patsaan, ja olin jonkun ihan oudon sillan kohdalla. Katsoin kartasta että mun pitää mennä siltaa vaan suoraan, niin oon taas Odeonsplatzilla. Kävelin siis suoraan eteenpäin ja näin matkan varrella mm. Haus der Kunstin ja Nationalmuseumin, sekä hauskimpana surffaajat Isar-joessa - kyllä, München tunnetaan myös surffausmahdollisuuksistaan, sillä tietyssä kapeassa kohdassa Isar-jokea on hauska kuohu, sellainen koskimainen aalto johon surffaajat menevät vuoron perään ja turistit ottavat kuvia. Se oli hauskan näköistä. Lopulta Odeonsplatzilla pääsin syömään, ja luovutin jonkun helpon take away-paikan etsimisen suhteen, kun tajusin että kohta pyörryn jos en saa ruokaa.

Äsken skypetin taas Jonin kanssa. Stressaan vaan että mahtaakohan se kuulua muihin huoneisiin, mutta hiljaisuus ei ala mun mielestä kuin vasta klo 22... Joten kuulukoon mun oudon kuuloinen höpötys vaan.

Huomenna alkaa orientaatio! Jostain syystä ei jännitä, vielä. Kiva tutustua vaihtareihin. Tutustuin toki eilen muihin asuntolan ulkkareihin, kun ehdin jo pelätä että ainoot ulkkarit täällä on sveitsiläisiä ja itävaltalaisia, ja kukaan muu ei mokaile saksan kanssa, mutta kiva päästä nyt vihdoinkin Erasmus-porukkaankin. Ostin yks päivä luentolehtiönkin, siitä tuli sellainen Maten eka koulupäivä -fiilis... Hehee.

En tosiaan enää mennyt Oktoberfestiin, en jaksanut rekrytoida asuntolan tyyppejä mukaan - vaikka täällä onkin sosiaalista ja ystävällistä porukkaa, en usko että hirveen moni ois silti lähtemässä tuntemattoman tyypin, jonka nimen ehkä just ja just muistaa (mun nimeä tuskin), kanssa Wiesn'lle tuntikausiksi. On ollut ihan kiva kierrellä yksin, kun en oo ennen hengaillut ulkomailla niin, mutta välillä kaipaa vähän juttuseuraa ja jotakuta jonka kanssa jakaa ne nähtävyydet ja jutella niistä. Tosin yksin saa mennä ihan omaan tahtiin ja unohtaa välillä syömisetkin, mikä ei kyl oo kauheen hyvä juttu...