Mikäköhän siinä tosiaan on, että Helsingissä kun olen eksyksissä, en ikinä kehtaa/jaksa kysyä tietä keneltäkään ohikulkijalta, mutta täällä uskallan rauhassa kysyä useammaltakin tyypiltä samaa asiaa ja käännellä karttaa kadunkulmassa ympäri? Täällä uskallan olla tyhmä, koska olen ulkomaalainen ja kaiken kukkuraksi vielä Erasmus. Helsingissä taas ehkä sitten ajattelen että mun pitäis tietää esim. kaikki Töölön pikkukadut, koska en ole edes ulkopaikkakuntalainen. Ja ehkä siellä ei vaan tule niin paljon ihmisiä vastaan joilta voisi kysyä. Ja ehkä täällä ajattelee että ihmiset muutenkin on avuliaampia, mikä ei tosin aina välttämättä pidä paikkaansa - kyllä suomalaisetkin useimmiten on, ne vaan ei näytä sitä avuliaisuutta ja kohteliaisuutta niin avoimesti. Ehkä Stadissa luulen myös tietäväni enemmän kaikkia paikkoja ja sijainteja, ja sitten todellisuudessa kun jonnekin pitäis löytää, oon ihan eksyksissä ja myöhässä. Tosin ehkä tämän kokemuksen jälkeen uskallan olla tyhmä myös Helsingissä. Toivon niin...