Kohta meen ekoihin Erasmus-bileisiin eli Thirsty Wednesdayhin. Jee! Spannend. Sain tänään vähän lisää kontaktia asuntolan saksalaisiin. Tunnen itseni usein vähän ulkopuoliseksi kun ne puhuu keskenään - ihan siitä syystä että en vaan ymmärrä. Tajuan ehkä, mistä puhutaan, mutten kaikkia sanoja, ja en ehdi mukaan keskusteluun. Se on vähän turhauttavaa, ja aina en jaksa edes kuunnella, tai sitten olla sellaisessa tilanteessa mukana missä saksalaiset puhuvat keskenään ja oon vaan hiljaa... Mutta yritän ottaa rennosti ja päivä kerrallaan I'm smiling because I have no idea what's going on -ilme kasvoillani.
Loppujen lopuksi kaikkialla taitaa olla vähän niin, että vaihtaria ymmärtää parhaiten vain toinen vaihtari ja niistä tulee ehkä niitä parempia kavereita, kuin paikallisista... Vaihtarin kanssa voi paikallisen olla vähän raskasta ja vaikeaa kommunikoida, kun kaikki pitää selittää juurta jaksain ja keskustelut ei mee pintaa syvemmälle. Ehkä vähän aikaa jaksaa kysellä mistä toinen tulee ja mitäs oot tykännyt tästä maasta... Mutta muuten vaihtareilla ja paikallisilla on kai sitten vähän eri kuviot. Asuntolan uudet saksalaiset muodostavat ehkä oman porukkansa, vanhemmat asuntolan tyypit omansa ja vaihtarit omansa. Tosin nuo saksalaiset asuntolan tyypit pyys mut tänään ulos ihanaan + 25 asteen aurinkoon kahville ja jätskille, ja auttoivat mua pyykinpesussa. Joten ei kukaan oo mua porukasta pois sulkemassa, suljen joskus vain itse itseni pois siitä. Mutta täytyy vaan pysyä positiivisena ja rohkeana, ja pitää joskus ääntä itsestään jos on tarvis... Oon kuitenkin ollut täällä vasta 6 päivää. Ehkä ei kannata vaatia itseltään liikaa. Pitää antaa armoa itselleen, eikä stressata sitä ettei ole vielä "edes" fb-kaveri saksalaisten kanssa. :P
Perth - osa 2. Mitä tehdä Perthissä?
6 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti