Einer wilder Freitag Abend... nicht!

Otsikossa lienee kielioppivirheitä, macht aber nichts. Tulin jonkin aika sitten tänne asuntolaan kaupungilta, ja ajattelin hakea vihdoin mun ilmaisen, puolihoitoon kuuluvan lounaani jääkaapista... Mutta en löytänyt sitä mestaa, ja kaikki paikat oli jo pimeinä, enkä löytänyt valoja, ja sitten iski joku ujouskohtaus enkä uskaltanut kysyä keneltäkään. Syön siis nyt näitä persikoita/luumuja/nektariineja... En tiedä mitä syön. Jotain. Täällä on muuten aika lähellä Mäkkäri! <3 No okei, vasta seuraavan metrosteissin lähellä mut kuitenkin... Tosin tässä on ilmeisesti joku kiinalainenkin vähän matkan päässä. Siis oikeesti vihaan Mäkkäreitä mutta...

Missasin tänään myös aamiaisen, koska nukuin ysiin ja aamupala on seiskasta ysiin (!), ja söin sitten aamupalaksi puolet mun pienestä valkosuklaalevystä, ja jaksoin yllättävän monta tuntia vain suklaa mahassani, mitä en kyl ikinä jaksais Suomessa. Menin myös tähän kerroskeittiöön aamulla, kun ajattelin että siellä vois olla jotain kahvia ja leipää, mitä kaikki sais ottaa, mut en taaskaan tajunnut mistään mitään, ja siellä oli joku saksalainen poika jonka puheesta sain selvää vain sen, että se tekee keittiöhenkilökunnalle listaa, mitä kaikkia yleisiä juttuja niiden pitää hankkia. Esim. maitoa ja voita ei tarvi ostaa, kun se tuodaan vaan aina jostain ja se on jotain yleistä kamaa, mitä kaikki voi käyttää... Tai jotain..? No, anyways häivyin sitten aika nopeesti siitä keittiöstä, kun olin just herännyt ja suurin osa sen tyypin jutuista meni ihan ohi ja sit se vain puhui tohkeissaan ja koska olen suomalaisena sitä mieltä, että aamuisin ei puhuta, ainakaan niin paljon, olin vaan et joo moro. Siis en ollut sentään niin epäkohtelias, että oisin lähtenyt kesken sen puhetulvan pois, se kirjoitti sitä listaa silloin... :p

Sitten päätin purkaa mun laukun ja laittaa tavarat paikoilleen, mikä meni aika nopeesti, ja kirjoitin mun oikeaan päiväkirjaan. Sitten törmäsin täällä yhteen berliiniläiseen Johannekseen, ja jotain puhuttiin, tai ainakin yritettiin... Se sanoi, ettei täällä aina pukeuduta Lederhoseneihin ja Dirdndl'eihin, ja siihen vastasin et Ja, zum Glück. Siis kaikki ois niin paljon helpompaa, jos vois puhua englantia. Mun pitää niin kovasti keskittyä saksan kanssa ja puhun sitä niin hitaasti ja teen hirveesti virheitä. Mut kai se tästä, kyllä mua kuitenkin ymmärretään jotenkin.

Sitten päätin lähteä taas kaupungille, ja kävin katsomassa yliopiston päärakennusta, Immatrikulation-paikkaa, etsin iät ja ajat päärakennuksen yhtä salia, missä orientaatio alkaa maanantaina, ja paikansin myös viestinnän laitoksen. Yliopiston päärakennus on aivan wunderschön! Siis sellaisia yliopistorakennusten pitäisi olla. Kävin siellä myös Weisse Rose-näyttelyssä. Weisse Rose oli siis opiskelijoiden vastarintaliike natseja vastaan, ja tajusin että siinä vaikuttaneiden Schollin sisarusten mukaan yliopiston päärakennuksen sijainti, Geschwister-Scholl-Platz on nimetty. (Tai ainakin luulen niin.) Hitler sai jalansijaa ensin Münchenissä, ja täällä natsit on marssinu niissä symmetrisissä muodostelmissa. Weisse Rosen tyypit levittivät pamfletteja niitä vastaan, ja ne manifestit levisi ilmeisesti muuallekin maailmaan, mutta sitten ne teloitettiin (tai ainakin johtojäsenet, en ihan kaikkea näyttelyn infoa jaksanut lukea...). Joka tapauksessa Weisse Rose näkyy LMU:ssa vahvasti ja sen niminen säätiö on vieläkin olemassa.

LMU:n päärakennus.


Tämän jälkeen kävin kaupassa ja yritin ostaa tarpeeksi ruokaa huomiseksi, kun kaupat on kiinni ja ilmeisesti myös asuntolan keittiö Saksojen jälleenyhdistymispäivän takia. Sitten ostin metron viikkolipun, joka tulee vasta maanantaina voimaan, koska viikkolippuja myydään vain maanantaista maanantaihin eikä esim. perjantaista perjantaihin tai jotain... Joten en tiedä, oliko sen ostaminen fiksua, jos saan opiskelijakortin tai sen alennuksen jo ensi viikolla, mutta täällä asuntolassa yksi tyyppi, joka on auttanut mua eniten ja näyttänyt kartalta paikkoja jne. ja jonka nimeä en vieläkään muista, sanoi että mun pitää ostaa se, joten ostin nyt sitten.

Mitäköhän huomenna sitten tekis, jos kaikki on kiinni? Mahtaako museotkin olla? Jos kauniit ilmat jatkuu, voisi mennä Englisher Garteniin kävelemään. Tai sitten vois yrittää bondailla asuntolan ihmisten kanssa ja selvittää vihdoin, miten vierashuoneen varaussysteemi toimii. Täällä on siis vierashuoneita, joissa voin sitten majoittaa vieraitani, ja ne maksaa 10 € breakfast included. Ei paha. Voisin myös selvittää, missä täällä on tietokonehuone, vaikka en sitä nyt tarvitsekaan, kirjasto ja musiikkihuone. Nyt tuolla yleishengailuhuoneessa ilmeisesti katsotaan telkkaria, ja haluisin liittyä seuraan, mutta mun täytyy vähän rohkaista itseäni ensin... :p Rohkaisisin itseäni 1,99 € Magnersilla, jos olisin ostanut sen Galeria Kaufhofista. Nyt nimittäin vähän kaduttaa etten ostanut. Ei niinkään rohkaisun takia, vaan siksi että se on niin hyvää ja täällä niin halpaa, mutta on mulla toisaalta tosi hyvää omenalimpparia. :) Siis olisin niin paljon itsevarmempi, jos voisin puhua sitä enkkua. Tosin oon ollut yllättävän itsevarma tähän asti.

Niin, tästä asuntolasta... Sain tänään oman nimeni huoneeni oveen. Jee! :) Johannes teki sen mulle Dymolla (kirjoitin kyllä nimeni Dymoon ihan itse, ois ollut aika kidutusta laittaa se kirjoittamaan), Simon lainasi Swiss Army Knifea ja nakitin Johanneksen ruuvaamaan sen nimikyltin pois seinästä ja takaisin. Sitten Simon yritti kertoa, miten pyykkejä pestään, ja ymmärsin että se maksaa, ja pitää itse ostaa pesuaineet. Sit mun pitäis hakea joltain Marcelilta jotain, ja se liittyy kans pyykinpesuun. Sitä en ymmärtänyt. Joo... No, ei mulla oo vielä niin paljon pyykkiä.

Täällä on psykedeeliset sinivihreät seinät. Suihkut ja vessat on vähän ankeampia kuin odotin. Suihku on samassa huoneessa pesukoneen kanssa, mutta onneksi sen huoneen saa lukkoon, kun pelkäsin jo että joku voi pestä pyykkiä samalla kun meitsi on suihkussa. Okei, naisille ja miehille nää tilat on erikseen, ja suihkuissa on suihkuverhot, mut silti. Mut onneks ei.

Tää kerros on nyt ilmeisesti melko tyhjä, kun kaikki uudet asukkaat ei ole vielä muuttaneet. Tässä kerroksessa on 10 asukasta, puolet naisia, puolet miehiä. Saa nähdä kun täällä on täysmiehitys, että millaiset vessa-ja suihkujonot on sitten aamuisin... Mutta aika rauhallista on, ja ihmiset on tosi kivoja. Iltahartaudet, jumalanpalvelukset ym. kristilliset systeemit eivät ole vielä alkaneet, varmaan sitten viikon, parin päästä. Yhteensä tässä asuntolassa on 50 asukasta, ja puolet naisia, puolet miehiä, puolet teologeja, puolet muita. Ja ilmeisesti myös ulkkareiden ja natiivien suhde on 50-50. En kyllä tajua, miten kaikki voi olla niin 50-50, tod.näk. en vaan tajunnut sen henkilön, jonka nimeä en muista, juttuja kuitenkaan niin hyvin kuin luulin.

Haluisin mennä tänä viikonloppuna vielä Oktoberfestiin, mutta katsotaan nyt tuleeko siitä mitään. Siellä on varmaan vielä enemmän porukkaa viimeisenä viikonloppuna kuin eilen oli. Jos ei silloin saanut istumapaikkaa, mahtaako viikonloppuna päästä telttoihin kunnolla edes seisomaan...

En muuten ole tajunnut, miten saksalainen S löytyy tästä näppiksestä. Löysin kyllä kreikkalaisen kirjaimen, joka näyttää siltä... Siksi siis kirjoitin Weisse kahdella s:llä.